lauantai 19. marraskuuta 2016

Ensi vuonna työnteon voi lopettaa jo lokakuussa

Sain aikaiseksi tehdä arvion ensi vuoden tulevista osingoista. Yrityksen sijoituksista vain n. 5% on rahastoissa joissa on kasvuosuus joten taloudellisen riippumattomuuden arviointi sijoitusten tuottaman kassavirran mukaan on perusteltua.

Luin hiljattain uutisen, jossa puhuttiin jälleen kerran sukupuolten välisistä palkkaeroista. Aikomuksenani ei todellakaan ole ottaa asiaan tässä blogissa mitään kantaa, mutta uutisessa mainittiin termi "naisten palkkapäivä" eli 31. lokakuuta, josta eteenpäin naiselle ei maksettaisi lainkaan palkkaa mikäli alhaisempi palkka ei olisi jakautunut tasan pitkin vuotta. Tästä inspiroiduin laskemaan vastaavan päivän josta lähtien passiiviset tuloni riittäisivät kattamaan loppuvuoden menoni.

Olen muistaakseni nähnyt jossain vastaavia laskelmia, mutta en onnistunut löytämään kyseisiä kirjoituksia enkä tiedä mitä nimeä tästä käytetään, joten kutsun asiaa termillä "pääomaloma".

Sijoitus Oy:llä on pörssissä 26 potentiaalisesti kassavirtaa tuottavaa sijoitusta, joskin osa kuten Sotkamo Silver ei tällä hetkellä jaa osinkoa. Yli puolet sijoituksistani on Inderesin seuraamia yrityksiä ja käytin näille Inderesin osinkoennustetta. ETF:ien osinkoennusteiksi käytin viimeistä kalenterivuotta, jolle koko osinko oli jo maksettu. Joillekin tämä oli 2015, toisille 2016. Ulkomaisten yritysten osingoiksi kaivoin konsensusennusteita. Sikäli kun osingot maksetaan ulkomaisissa valuutoissa, käytin kuluvan päivän kursseja muunnoksissa.

Kaiken tämän jälkeen vähensin bruttomääräisistä pörssin osingoista 26% (20% yhteisöveroa, sitten 7,5% pääomaveroa) ja lisäsin tähän pörssin ulkopuoliset osingot joista vähensin 7,5%. Kun jaoin netto-osingot arvioidulla vuosittaisella kulutuksellani, lopputulos oli sangen tyydyttävä - 24,18%. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna voisin ratsastaa lokakuun neljännestä päivästä alkaen loppuvuoden tuotoillani.

Mikäli haluaisin kantaa enemmän riskiä, voisin hyvin vetää superluoton tappiin. Tämä onkin aihe, josta kirjoittelin aiemmin. Salkkuni lainoitusarvo on tällä hetkellä n. 57%. Sanoisin, että minulle jäisi kohtalainen turvamarginaali jos ostaisin salkkuni nykyisestä lainoitusarvosta 40%:lla jotain isoa kassavirtaa tuottavaa kohdetta. Tällöin kultatason joustovaraa olisi sen verran kuin kyseisestä kohteesta tulisi lisälainoitusarvoa.

Otetaan esimerkiksi Citycon. Unohdetaan hetkeksi se tosiasia, etten voisi oikeasti ostaa tätä koko rahalla sillä sen paino salkussa nousisi liian suureksi kultatason Superluottoon. Cityconin lainoitusaste on 70%. Jos ostaisin sitä koko em. summalla, salkkutasolla laskuvaraa jäisi kultatason puitteissa 13%. Perustelu menee näin:

57%*47% = 22,8%. Vivutetun salkun koko on siis 122,8% alkuperäisestä. Uudesta 22,8% osuudesta saa 22,8%*70% = 16,0% lainoitusastetta mutta tämä on suhteessa salkkuun ennen vivutusta. Vivutetulle salkulle laskuvara on siis 16%/122,8% = 13,0%. Marginaalin riittävyydestä voi toki olla montaa mieltä.

Tuottopuolella asia onkin mielenkiintoinen, sillä 1% korkokulun jälkeen nykykurssilla (2,11€) osinkoa saa ennen veroja 6,1%. Toimitusjohtajan käteen jäisi nettona 4,5%. Laskin kertoo, että vuosittain tästä jäisi käteen noin 27 päivän kulujen verran rahaa, joten loman voisi aloittaa jo syyskuun seitsemäs. Ei paha.

Mihin kohtaan kalenteria pääomalomasi alkupäivä tipahtaa?

6 kommenttia:

  1. Joskus toukokuussa.

    VastaaPoista
  2. Kiinnostava näkökulma!
    Itselläni tosin vastaava päivä olisi vasta joulukuun alkupuolella; pääomatuloja on melko vähän, koska en omista osakkeita, vaan sijoitan rahastojen kasvuosuuksiin ja pääomatuloja tulee vain korkosijoituksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvuosuudelliset sijoitukset ovat aivan loistava sijoitustapa, mutta yksi huono puoli tosiaan on että passiivisen tulon määrää on vaikeampi arvioida.

      Kursseilla on tapana heitellä enemmän kuin osingoilla. Erääseen aiempaan kirjoitukseeni kaivoin kaavion jonka mukaan finanssikriisissä kurssit tulivat alas 57%, mutta osingot vain neljänneksen.

      Silti osakepoiminnassa pitää onnistua hyvin, että se kannattaa versus kasvuosuudellinen rahasto. Veroedut varsinkin EU:n sisällä kun tuppaavat olemaan aika kovat.

      Poista
  3. Jos ohitetaan palkkaeurolaskelma, niin meillä päin asuvien miesten eliniän odote on alempi kuin naisilla ja tänä vuonna se tarkoittaisi sitä, että Itsenäisyyspäivästä eteenpäin olisi enää naisten vuosi. Tätä kulmaa harvemmin tuodaan esiin keskusteluissa, yleensä aina on vain se naisen heikompi euro. Ei miehen lyhyempi vuorokausi (22h) tai vuosi (11kk), kärjistetysti.

    Tämän hetken osinkotuotoilla saan tapettua karkeasti neljänneksen vuodesta jo pois. Puolen vuoden päästä tahti kiihtynee kun saan asuntolainan pois.

    VastaaPoista
  4. Hmm.. Omat osingot lienee kulutettu jo tammikuun lopussa, mutta jos miettii myös rahastojen kasvuosuuksille ja Berkshire Hathawayn osakkeille vastaavan noin 3% tuoton, niin pääsisi ehkä maaliskuun jälkimmäiselle puoliskolle..

    VastaaPoista